Iskä puki

Olen täällä ennenkin kailotellut että rakastan värejä ja niiden oikeaoppista käyttöä. Vasta äitiyslomalla olen niihin enemmän perehtynyt, lähinnä mikä sopii minkäkin kanssa, ettei nyt ihan sirkuspelleilyksi menisi. Sain edelliseen postaukseen kommentin että mukava kun käytämme tytön vaatetuksessa värejä. Kiitos, olen samaa mieltä :) 

Hän saa leikitellä jokaisella väritaivaan värillä nyt kun hän on tuollainen iloa ja energiaa tulvillaan oleva touhukas taapero. Toki meilläkin on näitä harmaa-valko-musta-beige-päiviä mutta ei viime aikoina. Viime aikoina me ei ole taidettu saada niitä kuvia missä lapsi sointuu harmonisesti taustaan, yllään ne sävyyn sävyyn sopivat vaatteet... ?

Viime perjantain ja koko viikonlopun isä on noussut tytön kanssa ylös, he ovat syöneet, juoneet, harjanneet hampaat ja leikkineet hetken. Ja sitten iskä on valinnut tytölle vaatteet.

Olen tullut alakertaan ja hieraissut muutaman kerran silmiäni kun olen nähnyt tämän taaperoksi tunnistettavan, värimyrskyä ja pientä huutomerkkiä muistuttavan tyttäreni. Totesin ensimmäisenä aamuna että "laitoit sitten tytön päälle jokaista väriä mitä vaatekaapista löysit". Toisena aamuna minua nauratti vielä enemmän ja kolmantena aamuna tästä oli tullut jo meidän pieni inside-vitsimme. Sen lisäksi mies oli pukenut tytölle eriväriset sukat (samanvärisiä ei löytynyt?). Peppi Pitkätossu meiningillä.

Ihania nuo miehet. Kukapa olisi arvannut että tämä minun "järeämpää" musiikkia harrastava, itsekin muusikon vikaa omaava mieheni ja omassa garderopissaan tummiin väreihin tykästynyt iskä pukisi tytön näin räiskyviin asukokonaisuuksiin. Ja mitähän hän keksii puolentoista kuukauden pituisella isäkuukaudella, joka muuten alkaa torstaina. Wuhuu! Ehkä jätän heidän tänne useamminkin kahdestaan leikkimään vaateleikkejä ja sovittelemaan näitä hullunkurisia yhdistelmiä!