Hyvää mieltä - haaste

Sain Santulta blogista Apinapullapitko todella mukavan hyvän mielen - haasteen jossa tulisi listata hyvää mieltä tuottavia asioita (10kpl) satunnaisessa järjestyksessä. Sen jälkeen haaste pitää pistää viidelle eteenpäin! Kiitos Santtu haasteesta, tätä oli kiva tehdä, hymyilin koko ajan :)

1. Perhe

Ykkönen on aina perhe. Voisin jopa sanoa että minua on siunattu, olen niin ylpeä miehestäni ja tyttärestäni. Tätä tärkeämpää ei yksinkertaisesti ole, sanon minä, hampaat irvessä perhettään puolustava ja rakastava leijonaemo ;)

2. Lemmikit

Kuusi vuotta täyttänyt kultainennoutajani on minulle rakas kuin läheinen perheenjäsen. Koira antaa uskomattoman paljon minulle, olen sen kasvattanut pienestä kirjoja poskeensa pistelevästä pennusta täksi rauhalliseksi, joskin sille päälle sattuessaan, kahdella jalalla hyppeleväksi kummalliseksi karvatolpaksi. Minulla tulee aina olemaan koira, ei tosin koskaan juuri tämän veroista.

3. Koti

Olen kotihiiri. Haluan tosin välillä irtautua kotoa yksin, lähinnä ystävien tapaamisen tai pitkän lenkin merkeissä mutta kotiin on aina ihana tulla. Jopa kaaokseen.

4. Valokuvaaminen

Harrastus johon voi ajautua ja josta voi aina oppia jotain uutta. Olen harrastanut sitä ihan liian vähän viime aikoina ja huomaan taitojen jo hieman ruostuvan. Tämänkin postauksen kuvat ovat arkistoista koska en ole jaksanut/ehtinyt kuvata. Hmph.

5. Musiikki

Blogin alkuaikoina puhuin musiikin tärkeydestä ja sitä se on yhä. Tärkeä osa elämää. Lempibändit, laulajat, hyvät biisit ovat asioita joita ilman en pystyisi elämään. Tämä kirjoitus kirjoitettiin Joy Divisionin voimin.

6. Kirjoittaminen

Sanojen vääntely, kääntely, ideioiden, asioiden ulos saanti on piristävää ja ihastuttaa! Rakastan lukea taidokkaasti tuotettua tekstiä siinä missä tykkään sitä tuottaa (jos tuotan :D).

7. Tulevaisuus

Kuulostaa ehkä epämääräiseltä mutta tulevaisuus kiehtoo, jännittää ja pelottaa (hyvällä tavalla). Paljon asioita on vielä odotettavissa ja vaikka toisaalta en malttaisi odottaa, toisaalta haluan myös säilyttää tämän kutkuttavan jännityksen tunteen. En myöskään muista koska olisin odottanut kesää näin paljon.

8. Rentoutuminen/oma aika

Tämä korostuu kun lapsi on talossa. Kyllä sitä vaan kaipaa - aina ja välillä vähän enemmän tai vähemmän.

9. Ystävät

Ei tämä selityksiä kaipaa. Minulla on upeita ystäviä - he tuntevat minut ja jopa pitävät minusta tällaisena - ja päinvastoin. Ainutlaatuista sakkia :)

10. Lähitienoon äitikaverit/vertaistuki

Ystäviini lukeutuu myös äitejä, joten periaatteessa olisin voinut ympätä tämän edelliseen kohtaan mutta päätin laittaa erikseen. Tässä puhun lähinnä tässä lähiympäristössä vaikuttavista äideistä ja kavereista jotka ovat niin mukavaa seuraa kuin parasta vertaistukea. Olisin voinut tehdä tästä oman postauksen mutta kirjoitan nyt tähän hieman pidemmästi.

Olemme asuneet tässä vuoden ja vaikka ystäväni pääsääntöisesti asuvat puolen tunnin-tunnin matkan päässä, ei täältä lähiympäristöstä löytynyt alussa yhtäkään kaveria yhtä vanhaa työkaveria lukuunottamatta ja vaunulenkit olivat yksinäisiä. Muskarista tarttui mukaan muutama ihastuttava äiti - normaaleja, tavallisia, samassa elämäntilanteessa olevia naisia - vertaistukea parhaimmillaan. Olemme tunteneet kohta vuoden, nähneet epäsäännöllisen säännöllisest ja kohteliaat kahvihetket ovat muuttuneet taukoamattomaksi pölötykseksi miehistä, selluliitista ja lapsista. En ole koskaan ollut ihminen joka alkaa juttelemaan bussissa vieressä matkustavan äidin kanssa koska en ole kokenut tarvetta siihen. Juttelen tosin mielelläni jos siihen hommaan ryhdytään ;) Ja myönnän, hieman häpeillen, että kyllä minulla oli myös hieman negatiivinen kuva äitipiireistä. Kuvittelin että hiekkalaatikon reunalla puhutaan Ticketin haalareista ja ylistetään VilmaIrmeliPetterin kolmiloikkaa, jonka tämä teki kolmikuukautisena.

En ole törmännyt yhteenkään tällaiseen pahimpaan painajaiseeni Kaksplussan keskustelusta. Tottakai lapsista puhutaan - siinähän ne pyörivät nenän alla ja ei tämä nyt ihan mikään helpoin homma ole ollut joten vertaistuki on ollut tarpeen. Niistä puhutaan mutta ne eivät täytä keskustelua (puhun tyttärestäni enemmän blogissa kuin äitikavereiten kanssa!). On myös me - naiset omine tarpeinemme ja toiveinemme, pelkoinemme ja haluinemme. On myös vaatteet, kengät ja kasvohoidot. Asunnot, miehet, tulevaisuus, työ ja mielenkiintoiset, alati uusia ulottuvuuksia omaavat persoonat.

Tänään "uskaltauduin" lähitienoon isolle leikkikentälle ja tapasin jälleen kerran mukavia ihmisiä. Isiä lapsien kanssa, äitejä ja samanikäisiä taaperoita. Kukaan ei ihmetellyt miksi vuoden ja kahden kuukauden ikäinen tyttäreni konttaa maassa kun muut samanikäiset juoksivat ympärillä ja puhe pulppusi kun juttelimme yleispätevistä asioista; säästä, asuinympäristöstä, kauan olemme asuneet täällä, lapsista ja mitä kesäsuunnitelmia meillä on. Ei kukaan velvoita puhumaan tai jakamaan elämäntarinaansa. Eikä siinä hötäkässä aina ehdi kun vähän väliä joku juoksee pelastamaan liukumäkeen juuttuneen taaperon.
Kuhan höpötellään.

Kotimatkan taitoin yhden äidin kanssa kun kävi ilmi että olemme melkein naapureita. Koiraihmisiä molemmat ;) Vaihdoimme numeroita hiekkalaatikkotreffien toivossa. Ja tuli muuten hyvä mieli!

Myös blogimaailman vertaistuki on kullankallista. Kiitos Helian hyvän kirjoituksen Äitiyshousut blogissa joka sai minut innoittamaan tämän viimeisen kohdan kirjoitukseen :) Ja erityinen kiitos myös ÄitiVaimolle Elämäää, ei sen enempää blogista, joka lähetit minulle pastasalaattien ohjeita sähköpostiini. Tätä juuri tarkoitan - juuri näistä se hyvä mieli tulee ;)

Haastan kaikki lukijani ainakin miettimään mielessään että mitkä kymmenen tai edes yksi tai kaksi asiaa tuottavat Sinulle hyvää mieltä. Jos jaksat ja haluat voit kertoa kommenttikentässä tai tehdä vaikka postauksen omaan blogiin. Kuulisin mielelläni :)