Pientä päivitystä lastenhuoneesta, joka on aika pitkälti valmis! Okei, listat repsottaa "hieman" ja seinät kaipaavat maalia sekä tapettia, mutta seinä ja ovi on paikoillaan ja olen kantanut huoneeseen jo tytön tavaroita. Sinne on kiva mennä myös fiilistelemään sitä, että meillä on kolmion sijasta yhtäkkiä neliö, kuten asunto alunperin olikin.
Huone on vielä sekoitus lapsellista viattomuutta ja miehen maskuliinista musiikkiharrastusta, tsih ;) Rummut odottavat ostajaansa ja kitaroiden paikoista tapellaan keskustellaan vielä.
(Seinälle, tai näkyvälle paikalle lattialle = mies.
Varastoon tai vaatehuoneeseen, johonkin huomaamattomaan kohtaan asuntoa = minä.
Tiedän, olen kamala avovaimo).
Olen tosin häviöllä vaikka lupasin miehelle musiikkihuoneen jos voitan lotossa. Ei tainnut mennä läpi ;)
Jonkun maha pollottaa kuvassa ensimmäisenä. Ihme linssilude.
(Seinälle, tai näkyvälle paikalle lattialle = mies.
Varastoon tai vaatehuoneeseen, johonkin huomaamattomaan kohtaan asuntoa = minä.
Tiedän, olen kamala avovaimo).
Olen tosin häviöllä vaikka lupasin miehelle musiikkihuoneen jos voitan lotossa. Ei tainnut mennä läpi ;)
Jonkun maha pollottaa kuvassa ensimmäisenä. Ihme linssilude.
Tytön huoneeseen johtaa suhteellisen kapea kulkuväylä (eipähän tule ahmittua Ainon lakrtisijäätelöä). Tähän ratkaisuun oli pakko päätyä koska halusimme toisestakin huoneesta sellaisen jonka voi tarpeen tullen muuntaa toisen lapsen huoneeksi. Nyt se on avoin tila kun tullaan portaat ylös yläkertaan. Kuvia ei ole tarjota, koska tietokonepöydälle ja keinutuolille oli kasattu niin paljon kamaa, että ihan sääliksi käy meitä ja meidän organisointitaitoja. Tytön huone onkin sitten mukavan iso ja vielä ainakin, avara.
Ihanaa sekasotkua jonka saa piiloon vain sulkemalla oven! ;) No ei, oikeasti odotan kovasti sisustusta ja suunnittelua, mutta huokaisen hetkeksi ja jätän kaiken sen suunnittelun muhimaan pääkoppaani ennen toteutusta. Sitä ennen tulee kuitenkin saada tavaraa myytyä, tapetoitua ja maalattua.
Viikonloppu oli muutoin aika täydellinen, ja viikon olen ahtanut täyteen tekemistä. Olen saanut päähäni että nyt sitä tullaan ja mennään, nähdään kavereita ja puuhastellaan, kun marraskuusta alkaen alkaa mahdollisesti se mökkihöperöityminen kera kahden lapsen ;)
Viikonloppu oli muutoin aika täydellinen, ja viikon olen ahtanut täyteen tekemistä. Olen saanut päähäni että nyt sitä tullaan ja mennään, nähdään kavereita ja puuhastellaan, kun marraskuusta alkaen alkaa mahdollisesti se mökkihöperöityminen kera kahden lapsen ;)
Hyvältä näyttää ja kuulostaa! Varmasti pieni breikki suunnittelussa tekee hyvää, näillä asioilla on tapan järkkääntyä ihan itsestään kun niiden antaa hieman muhia.
VastaaPoistaJa pieni hurraahuuto tapeteille! Näit, menit ja ostit, niin se pitääkin :)
I feel you noissa kitaroissa.. Meillä se on videotykki. Voihan huokaus.
Olipa kiva kommentti, kiitos Lara :)
PoistaKerrankin näin, menin ja ostin! Yleensä jahkailen ja pähkäilen mutta nyt tiesin että olin löytänyt Sen Oikean ;)
Videotykki. Omg. No ei kai, voishan se olla ihan, hmm.. Kiva? ;) Hei tsemppiä vääntöön! Me jatketaan täällä samaa ;)
Heippa! Ajattelin minäkin kommentoida. Olen seurannut blogiasi jo melko kauan ja tuntuu melkein hiiviskelijältä kun en koskaan ole kommentoinut ;) Luen tämän blogin aina iltapalan aikaan, tämä on vähän kuin sellanen rentouttava päivänpäätös. Kirjoitat hyvin ja humoristisesti ja tunnut niin rehelliseltä ja aidolta ihmiseltä. Kai sen näkee kun on pitkään teidän elämää seurannut vaikka tietenkin ymmärrän että täällä blogissa on vain pieni osa teidän elämää. Toivon että jatkat kirjoittelua vielä kun toinen pieni on tullut maailmaan? Tästä on tullut minulle jo sellainen nautittava pieni iltarutiini, vähänkuin lukisi hyvää kirjaa tai naistenlehteä. En ole hyvä kommentoimaan mutta luen kyllä jokaisen postauksen :)
VastaaPoistaT. Anne
Kiitos kovasti kauniista sanoistasi. Tällaiset kommentit yhdessä raskaushormoneiden kanssa saavat kyllä lähestulkoon mielen herkäksi! ;) Etenkin tuo vertaus naistenlehtiin ja kirjoihin tuntui tutulta; samaa ajattelen itse monista lukemistani blogeista.
PoistaPieni viaton kysymyksesi sai minut kuitenkin mietteliääksi (samalla kun ahdoin sitä lakujäätelöä kitusiini, mikä minua vaivaa?! ;)). Rehellisesti sanoen en tiedä, en välttämättä. Aika on suurin syy, toinen on se että jostain syystä tunnen että tämä blogi on omistettu tytölle.
Se aloitettiin tytön vauvavuonna, tarkoituksena kerätä niitä muistoja ja siinä onnistuttiin! Olen miettinyt että haluan ehkä kerätä toisesta niitä muistoja jollain toisella tavalla kuin pitämällä avointa blogia. Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan :) Olen myös alusta asti pitänyt sensuuria yllä, tytöstä en halua julkaista tunnistettavia kuvia, varsinkin nyt kun hän on nyt tunnistettavampi kasvaessaan. Sama, tai tiukempikin linja tulisi olemaan vauvan kanssa jos bloggailua jatkaisin. En tee tätä minkään väärinkäytöksen tai rikoksen pelossa, vaan pelkästään niiden leijonaemon, niiden kultaakin kalliimpien, OMIEN vaistojen sanelemana ja päätös (joka on ollut myös mieheni toive) on pitänyt. Olisi myös tylsää jos lapsiperheestä kertovassa blogissa ei olisi lasten kuvia, varsinkin kun niitä on totuttu näkemään, eikö? ;)
Tämä meni hieman yksinpuhelun puolelle mutta koska ajattelin tehdä tästä postauksen jossain vaiheessa, säästyin siltä ja kysymyksesi johdattelemana sain näistä(kin) kerrottua.
Mutta, nämä ovat Tämän Hetken Ajatuksia jotka saattavat muuttua. Voi olla että tunnen kahden lapsen arjessa että tarvitsen väylän jota kautta ilmaista itseäni ja se voisi olla tämä blogi. Aika näyttää. Tällä hetkellä tykkään blogata, tämä on rentoa, viatonta, hulvatonta, hauskaa ja monipuolista ajanvietettä! Tästä nautitaan nyt, tulevaisuudesta ei tiedä ;)
Vastasit kysymykseen todella hyvin, kiitos kovasti! En ole koskaan blogannut enkä koskaan usko sitä tekeväni mutta uskon että ymmärsin mitä halusit sanoa. Kiva että jaoit ajatuksesi. Toivon tietenkin että jatkat mutta ymmärrän paremmin kuin hyvin sen valtaisan äidin suojelunhalun. Ja ei sitä aikaakaan ole kahden lapsen kanssa ainakaan liikaa! :)
PoistaT. Anne
Aivan ihanat tapetit! Kiva jos lopputuloksestakin saisi kuvia tänne. :) Luin aiemmat kommenttisi ja vakkarilukijana suu meni mutrulle. Tosi harmi jos lopetat perheenlisäyksen myötä bloggaamisen kokonaan. Niin mukava täällä on ollut vierailla! Olet mielestäni onnistunut hienosti kertomaan lapsestasi kuvin ja sanoin, vaikka tunnistettavia kuvia ei olekaan ollut. Ei kaikissa blogeissa tarvitsekaan olla! Täällä parasta antia on kirjoitustyylisi ja pohdinnat elämän eri osa-alueilta. Onneksi marraskuuhun on vielä aikaa, joten ehkä mielesi muuttuu. ;) Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaKiitos Laura todella ihanasta kommentista! On niiin ihana kuulla että kirjoituksieni ja koko blogin parissa viihdytään! Olisi joskus varmasti iso juttu päättää tämä blogi - tuntuu että elämään jäisi iso aukko. Tosiaan, se voi olla että mieleni muuttuu. Se voi olla että olen nyt jossain raskauden hormonimyrskyissä ja ajattelen asioista eri tavalla kuin sitten marraskuussa. Sinne asti kuitenkin taaplataan samalla tyylillä.
PoistaEhdottomasti tulen näyttämään miltä tapetit ja koko huone näyttää kun se on valmis ja varmasti myös niistä välietapeista :)
Oikein ihanaa viikkoa sinne!